Itsepetos on taitolaji. Erityisesti tälläisten elämäntaparikollisten(eli hampparin mussuttajien) kohdalla. Niinpä olin täysin onnistunut vakuuttamana itseni siitä, että vääntäessäni hikikarpalot otsalla pitkin pururataa, olisin juossut yhtäkestoisesti ainakin kymmenen minuuttia. Kaltaisteni vasta-alkajan liikuntasuoritusten kanssa pätee kuitenkin nähtävästi omanlaisensa puoliintumisaika...
Pystyin kyllä ennen hölkkäämään 50min putkeen. Sen ansiosta selkäni aikanaan hajosikin ja lopetin vuodeksi kaiken liikunnan. Nyt puolentoista vuoden jälkeen melkein tunnin hölkkäkyky romahti viiteen minuuttiin. Ja siinä missä ennen vedin päivässä 100-200 kyykkykävelyä, niin nyt 30kpl aiheutti usean päivän järkyttävät domssit.
En ole koskaan ollut atleettinen, vaan ns. laihaläski. Muutamia vuosia sitten kuitenkin aloin tosissani urheilla, kun oli vapaa-aikaa. Pyöräilin lopulta 28km joka toinen päivä, kävin hölkkäämässä ja tein lihaskuntoharjoituksia. Näin jopa ensimmäistä kertaa muutoksia kehossani ja voimat kasvoivat exponentiaalisesti. Sitten kaikki loppui, kun vedin selkäni jumiin ja nyt joudun ilmeisesti aloittamaan täysin alusta.
Ja, nyt koska olen onnistunut hankkimaan sitkeän lihassäryn ja syönyt liian vähän hiilareita, niin tänään on pakko mennä Hesburgeriin. Voi harmi...:-)
No comments:
Post a Comment